Projektigalleria 2023
Toisen asteen oppilaat eri puolilta Eurooppaa ryhtyivät ESAn kanssa eksoplaneettojen etsiviksi ja käyttivät Cheops-satelliitin tietoja kahden eksoplaneetan salaisuuksien selvittämiseen: KELT-3b ja TOI-560c.
Tutustu alla oleviin hankkeisiin.
Polárka
4. ZŠ Lipanská Kolín - Středočeský Tšekin tasavalta 14 vuotta vanha 2 / 1
TOI-560c
TOI-560c-hankkeen kuvaus:
Olemme Kolínin peruskoulusta ja olemme 14-vuotiaita. Olimme hyvin kiinnostuneita tästä hack an exoplanet -haasteesta. Tiimimme on jo ratkaissut samanlaisen tehtävän. Eksoplaneetta XO-6 b ja sykkivä muuttuva tähti RR Lyrae TV Lyn. Petr Kabáthin ja Marek Skarkan avulla Tšekin tasavallan tiedeakatemiasta käytimme Munivin-ohjelmaa parametrien etsimiseen ja kuvaajien luomiseen. Tämä haaste on hoidettu erittäin hienosti, ja olimme iloisia voidessamme lisätä tietoja eksoplaneetasta TOI-560C ja paljastaa sen salaisuuksia.
TOI-560c Tulokset ja analyysi
Ensin tutustuimme sääntöihin ja katsoimme esimerkkivideoita. Näiden näytteiden perusteella jatkoimme sitten aineiston analysointia. Yritimme ja käytimme liukusäätimiä asettaaksemme parhaat mahdolliset parametrit. Ja onnistuimme siinä. Syötimme dokumentaatiosta parametrin "Tähden säde" ja asetimme muut parametrit kuvaamaan käyrää parhaiten.
Teimme laskelman ja tallensimme kaikki lasketut tiedot. Seuraavissa laskelmissa käytimme näitä tietoja. Sen jälkeen vertasimme luotuja histogrammeja syöttämiimme tai laskemiimme arvoihin. Huomasimme, että syöttämämme planeetan säde 2,90 eroaa lasketuista arvoista 2,397.
Laskimme ensimmäisenä eksoplaneetan säteen.
2,744009 * 6378 = 17 501,29 km = 17 501 287,5 m.
Asetimme alun perin 2,90 prosenttia ja laskimme 2,744009 prosenttia.
allesfitterin laskelman antama oikea arvo on 2,397%.
Toisessa vaiheessa otimme allesfitter-ohjelmasta saadun kiertoaikajakson, joka on 18,8797 päivää, ja laskimme etäisyyden emotähteen etäisyydestä. Käytimme sen laskemiseen Keplerin lakia 3. Laskimme, että TOI-560C liikkuu 0,1249 Au:n etäisyydellä kiertoradalla. Tämä arvo poikkeaa allesfitter-ohjelman arvosta, joka laski 0,1242 Au.
Kolmannessa vaiheessa otettiin huomioon ilmoitettu lämpötila, joka on 225 °C, ja laskettiin tiheys painon ja tilavuuden perusteella.
TOI-560c Päätelmät
Sädekoon suhdetta määritettäessä meillä oli suurimmat poikkeamat. Asetimme alun perin 2,90% ja laskimme 2,744009%. Allesfitter laski 2,397%. Muissa laskelmissa kuitenkin perustuimme omiin arvoihimme.
Seuraavaksi laskimme, että TOI-560C kiertää 0,1249 Au:ta. Tässä oltiin hyvin lähellä allesfitter-ohjelman arvoa, joka laski 0,1242 Au.
Näiden arvojen perusteella havaitsimme, että TOI-510C on jossain Maan ja Neptunuksen välissä. Huomasimme myös, että se on hyvin lähellä isäntätähteään ja sen kiertoaika on lyhyt. Se on noin puolet aurinkokuntamme Merkurius-planeetan etäisyydestä. Tämän perusteella on selvää, että planeetta ei voi olla asumiskelpoinen, se ei ole asumiskelpoisella vyöhykkeellä. Tässä läheisyydessä on lämpötilan lisäksi myös huomattavaa emotähden säteilyä.
Planeetan tiheys on 2,57 g/cm3, mikä on jossain Maan ja Neptunuksen tiheyden välissä. Tästä voimme päätellä, että sillä on kivinen ydin ja kaasukehä. Aurinkokunnassamme ei ole tällaista planeettaa. Se poikkeaa monista parametreista. Voisi sanoa liioittelematta "kuuma Neptunus".
Syvensimme tietämystämme eksoplaneetoista. Nautimme työstämme erittäin paljon. Saimme kokemusta allesfitter-ohjelmasta. Tutustuimme Muniwin-ohjelmaan, joka myös käsittelee eksoplaneettahavaintojen tuloksia.
On sääli, että emme voineet tutkia ja arvioida esimerkiksi tähden spektrianalyysia näistä tiedoista, mikä olisi varmasti mielenkiintoista. Käsittelimme hiljattain tämän vuoden tähtitieteen olympialaisissa esimerkkejä tähtien liikkeiden ja eksoplaneettojen liikkeiden siirtyvistä spektriviivoista.
Tiimimme on omistautunut tähtitieteelle jo pitkään. Loimme Mission Space Labissa kaksi projektia: toinen käsitteli kasviplanktonin määrää ja muutoksia reunameren merissä, ja toinen keskittyi kasvien kasvattamiseen avaruudessa. Teemme yhteistyötä Brnossa sijaitsevan observatorion kanssa 600 mm:n teleskoopilla. Sieltä saimme idean tarkkailla eksoplaneettoja. Siksi teimme yhteistyötä Tšekin tasavallan tiedeakatemian Ondřejovissa sijaitsevan työpisteen kanssa, ja tohtori Petr Kabáthin ja tohtori Marek Skarkan ystävällisessä ohjauksessa tutkimme myös eksoplaneettaa XO-6b - yhtä suurimmista koskaan löydetyistä.
Tukitiedostot:
